Vuonna 2017 tapahtuu

 

Suomalaisen Naisliiton syyskokouksen julkilausuma 20.10.2017


Naisjärjestöt ovat merkittävä osa kansalaisyhteiskuntaa.  110 vuotta täyttävä Suomalainen Naisliitto vaatii, että ne otetaan mukaan päätösten valmisteluun ja taataan niille riittävät varat.

 Naisjärjestöjä ei ole virallisesti tunnustettu osaksi kansalaisyhteiskuntaa. Esimerkiksi oikeus-ministeriöön perustetussa kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnassa ei ole varsinaista naisjärjestöjen edustajaa.  Neuvottelukunnassa olevat kaksi edustajaa ovat ihmisoikeusjärjestöjen ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen mandaatilla.

 Monimutkaistuvassa maailmassa viranomaisia täydentää kansalaisyhteiskunta, joka vahvistaa mm. yhteisöllisyyttä ja demokratiaa luoden näin hyvinvointia. Vapaaehtoistyötä täydentämään tarvitaan kuitenkin riittävät taloudelliset resurssit.  Suomalainen Naisliitto vaatii, että naisjärjestöt hyväksytään vihdoin viralliseksi osaksi kansalaisyhteiskuntaa ja rahoitus palautetaan entiselle tasolle. Leikkausten aika on ohi.

 Naisjärjestöt ovat toimineet jo 160 vuotta yhteisöjensä hyväksi osana kansalaisyhteiskuntaa. Vanhin edelleen toimiva suomenkielinen naisjärjestö on vuodelta 1855. Se perustettiin auttamaan lapsia ja huonompiosaisia sekä edistämään erityisesti tyttöjen koulunkäyntiä. Samoin aloitti moni muukin naisyhdistys. Nykyään naisjärjestöjen kirjo on moninainen neuvonta-, auttamis-, ammatti-, naisasialiikunta-, kulttuuri ja maahanmuuttajajärjestöistä poliittisten puolueiden naisjärjestöihin.

 Järjestöjä yhdistävät Naisjärjestöjen Keskusliitto ja Nytkis tekevät merkittävää työtä mm. naisten osuuden kasvattamiseksi kaikessa päätöksenteossa, palkkatasa-arvon saavuttamiseksi, naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja näkyväksi tekemiseksi ja naisten arjen helpottamiseksi. Naisjärjestöjen Keskusliiton jäsenenä Suomalainen Naisliitto jatkaa naisen valistusta sekä naisten työn ja saavutusten näkyväksi tekemistä seminaareissaan, Naisten Ääni- verkkosivuilla ja Minna – lehdessä.

Valkoisia variksia ja helmikanoja

Tiesitkö,
- että Suomalaisen Naisliiton puheenjohtaja Lucina Hagman sai aikaan melkoisen mediakohun syksyllä1908 kirjoittaessaan Helsingin Sanomiin kärkevän kritiikin Ville Vallgrenin veistämästä Havis
Amanda -patsaasta.
- että vuonna 1916 Naisliitossa nousi keskustelun valtavirtaan naisten yhteinen puolue, naisten kokoomus. Sanomalehdet kirjoittivat naispuolueesta ja jopa sukupuolisodasta.
- että Naisliitossa kerättiin 25 vuotta rahaa Kaisaniemeen suunniteltua Minna Canthin patsasta varten.
- että Eila Pennasen romaanissa Mongolit (1966) kuvataan Naisliitossa itänyttä valtataistelua.

Tämän - ja paljon, paljon muuta  - voit lukea Suomalaisen Naisliiton 110-vuotisjuhlakirjasta Valkoisia variksia ja helmikanoja.   Liiton 110 vuosikymmenen lisäksi kirjassa ovat oman lukunsa saaneet Naisliiton yhdistykset, Opetusneuvos Hilja Vilkemaan stipendisäätiö ja Naisten Ääni. Jokaisen luvun yhteydessä on henkilökuva aikansa/asiansa vaikuttajanaisesta.
Juhlakirjan teksti on syntynyt naisliittolaisten talkoovoimin.  Sen on toimittanut Maija Kauppinen ja kirjoittajina on hänen lisäkseen ollut 15 naisliittolaista.  Taitto on Tuija Rannikon, naisliittolainen hänkin.

Valkoisia variksia ja helmikanoja - Suomalaisen Naisliiton 110-vúotisjuhlakirja on 300 -sivuinen, kansi nelivärinen ja sisäsivut musta-valkoisia.  Kirjan hinta on 35 euroa.  Postitus maksaa 10,20€. 

Maksuohjeet ja viite lähetetään tilauksen saavuttua. Tilaus: toimisto(at)suomalainennaisliitto.fi


******************************************************************************


Vuonna 2017 110 vuotta täyttävän Suomalaisen Naisliiton Helsingin yhdistyksen toiminta on monipuolista. Joka toimintakuukausi on Naisliiton Aurorankadun kodinomaisessa huoneistossa jäsenilta ja siellä aina jokin kiinnostava ajankohtainen keskustelunaihe. Yhdistyksen kulttuuri- ja virkistystoimikunta järjestää vähintään kerran kuukaudessa teatteri-, taidenäyttely-, konsertti- tai museokäynnin. Helsingin ulkopuolelle lähdetään päivän kestävälle kevät- ja syysretkelle. Kerhoissa perehdytään kirjallisuuteen ja bridgeen sekä lauletaan yhdessä. Aurorankadun tiloissa on Suomalaisen Naisliiton laaja, lähes 5000 niteen lainauskirjasto, jota täydennetään vuosittain. Jäsenet kirjoittavat myös kaksi kertaa vuodessa ilmestyvään Naisliiton jäsenlehti Minnaan. Suomen Kukkasrahaston Katajanokalla toimivan palvelukodin vapaaehtoistoiminnassa ollaan niin ikään ahkerasti mukana. Edistämme uutta Naisten Ääni - elämäkertahanketta osana laajaa naisverkostoa. Löydät järjestöstämme varmasti sinulle sopivan toimintamuodon. Tervetuloa mukaan!


< Marraskuu 2017 >
Ma Ti Ke To Pe La Su
30310102030405
06070809101112
13141516171819
20212223242526
27282930010203
04050607080910