Kirjojen Top 101

Naisten kirjoittamien kirjojen Top 101

Naisliittolaiset kokosivat Suomen itsenäisyyyden juhlavuonna TOP 101 -listan naisten kirjoittamista kirjoista.  Kirjat ja niiden kommentit on nyt koottu yhteiseen listaan, joka  kertoo paljon oleellista suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä ja naisten asemasta sadan vuoden ajalta lähes joka vuodelta.

 

Ehdotukset yhdeksi listaksi kokosi idean äiti Leena Rönkkö intuitiolla sekä kirjojen aiheiden ja monipuolisuuden perusteella. Periaatteena hänellä oli myös, että kirjailija on listalla vain kerran ja hänen teoksensa liittyy ilmestysmisajankohtaan. 

Alla TOP 101 -lista. Kirjoja siinä esitellään vuosilta 1917-2017 kaikkiaan 293, vain vuodet 1923, 1927, 1931, 1933 ja 1944 puuttuvat.

Kirjojen kommentoijat löytyvät seuraavien lyhenteiden takaa: HY: Helsingin yhdistyksen Kirjalauantai (Mai Anttila, Vappu Isosomppi-Hakkarainen, Maijaliisa Kaistila, Tarja Salin ja Riitta Sivenius), LR: Leena Rönkkö,Hämeenlinnan yhdistys. HE:Heli Eskolin, Hämeenlinnan yhdistys, RI: Raili Ilola, Tornion yhdistys, M-LN: Marja-Leena Nousiainen, Helsingin yhdistys, TR: Tuulikki Ritvanen, Helsingin yhdistys, AM: Anneli Mäkinen, Helsingin yhdistys, HN: Heli Nylander, Hämeenlinnan yhdistys ja MK: Maija Kauppinen. -  Lisää naisliittolaisten  TOP 101 -listasta löytyy juhlaMinnasta 2017. 

1917

Maila Talvio: Silmä yössä. WSOY 1917.

HY : Jo teoksen nimessä on jotain uhkaavaa.

1918

Elsa Hästesko (Heporauta os Koponen)(toim.): Sankaripoikia –vapaussodassamme kaatuneiden alaikäisten muistoksi.

HY : Alaikäisten muistoksi sotakirjeenvaihtajan kokemuksiaan vapaussodasta.

Maria Jotuni: Kultainen vasikka, Weilin + Göös 1918.

MK: Klassikkonäytelmä.

1919

Alli Somersalo: Mestaritontun seikkailut.  WSOY

HY: Taianomainen lastenkirja, josta on jatkuvasti otettu uusia painoksia vielä  2000-luvulla. Valittu 2004 kautta aikain parhaaksi lastenkirjaksi. On myös e-kirjana.

1920

Edith Södergran: Framtidens skugga (suom. Tulevaisuuden varjo)

HY: Modernia mittaa, ja silti ihanan sointuvaa nimenomaan ruotsiksi.

Maikki Friberg: Tieni varrelta tapaamiani I, Kustannus Oy Rosma 1920.

MK: Kurkistus menneisyyteen.

1921

Kersti Bergroth (Marck Mary): Yhteiskoululaisia.

HY : Tuohon aikaan oli tapana sanoa säälittä pilkkaavia kommentteja toisista. Eeva-sarjan kolmas kirja, jossa valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin.

1922

Selma Anttila: Uhri.

HY : Äiti muistelee vapaussodassa menettämäänsä poikaa.

Maikki Friberg: Tieni varrelta tapaamiani II, Kustannus Oy Rosma, 1922.MK

1923

1924

Katri Vala: Kaukainen puutarha. WSOY 1924.

LR: Tulenkantajiin kuuluvan Valan, intohimoisen elämän ylistäjän ja maan rakastajan ja vapaan rytmin taitajan ensimmäinen runokokoelma.

Maria Jotuni: Tohvelisankarin rouva, Weilin + Göös, 1924.

MK: Klassikkonäytelmä.

1925

Edith Södergran: Maa jota ei ole.

LR: Olisikohan tämä Södergranin tunnetuimpia runokokoelmia?

Ada Äijälä: Voiko rouva olla rouva vaikka ei ole rouva. Kustannus Oy Rosma, 1925.

MK: Titteli-kysymys, joka irrotti mielipiteitä niin Naisliitossa kuin sanomalehdissä.

1926

Elsa Hästesko (Heporauta): Maa vai taivas. HY

1927

1928

Aino Kallas: Suden morsian.

HY : Naisnäkökulmasta kerrottua faktaa ja fiktiota sekaisin, maaginen kirja.

MK: Edelleen pohditaan, mikä osuus kirjan syntyyn Eino Leinolla oli.

1929

Elsa Enäjärvi-Haavio: Englanti ruotsin sijaan ensimmäiseksi vieraaksi

kieleksi suomalaisiin kouluihin.

HY: Ensiaskeleita kielikysymykseen. Mielenkiintoinen kannanotto suomalaisuusasiassa.

1930

Aino Kallas: Pyhän joen kosto. Otava 1930.

MK: Harvinaisempaa Aino Kallasta.

Anni Swan: Sara ja Sarri matkustavat.

HY : Eurooppa oli avoin, ostit matkalipun ja voit lähteä ja matkustaa vapaasti.

Iiris Uurto: Ruumiin ikävä. Otava 1930.

  TR: Aikoinaan vaikuttava kirja.

1931

1932

L. Onerva (Hilja Onerva Lehtinen) : Runoilija ja ihminen I-II. 1932.

HY: Eino Leinon elämänkerta, josta Onerva on häivyttänyt itsensä pois.

Maila Talvio: Ne 45 000, WSOY 1932.

MK: Tuberkuloosia sairastavan naisen selviämistarina

1933

1934

Katri Vala: Paluu.  

HY: Lasten hätä ja yhteiskuntaluokkien välinen kuilu ovat käsin kosketeltavissa. Katri Vala oli tulenkantajien tunnetuimpia runoilijoita.

1935

Tekla Hultin: Päiväkirjani kertoo I, Kustannus Oy Sanatar, 1935.

MK: Valkoisen variksen paljastuksia

Hanna Rauta: Meidän äiti -  Äitienpäiväromaani. WSOY 1935  TR

1936

Sally Salminen: Katriina.  Otava 1936.

HY: Voimaannuttava romaani Ahvenanmaan naisen elämästä.

LR: Luin tämän ensimmäisen kerran lukiotyttönä, koska lukion ruotsinopettajani sanoi ”Kyllä Sally Salmisen Katariina lukea täytyy.”

Hella Wuolijoki: Niskavuoren naiset. 

HY: Suomalaista itsepäisyyttä ja sisua.

MK: Vahvaa naiskuvausta.

1937

Auni Nuolivaara: Isäntä ja emäntä.  

HY: Teoksen pohjalta syntyi elokuva, joka sai nimeksi Paimen, piika ja emäntä kirjailijan edellisen vuoden teoksen mukaan.

Tyyni Tuulio: Florence Nightingale, nykyaikaisen sairaanhoidon luoja. WSOY 1937.

LR: Tämän kirjan minäkin tentin 70-luvulla.

1938

Saima Harmaja: Kootut runot sekä runoilijakehitys päiväkirjojen ja kirjeiden valossa. WSOY 1.p.1938. täydennetty laitos 1942,1944.

MK: Näihin voi palata, kun nuoruuden kaipuu iskee.

LR: Kukapa meistä ei ole tutustunut Saima Harmajaan, vaikka hänen julkinen runoilijatoimintansa kesti vain viisi vuotta! Sain tämän kirjan joululahjaksi isältäni vuonna 1968, painos oli jo silloin11.

Tekla Hultin: Päiväkirjani kertoo II, Kustannus Oy Sanatar, 1938.

MK: Vieläkään ei paljastunut, kehen Tekla oli aikoinaan rakastunut.

1939

Hella Wuolijoki: Niskavuoren leipä, Gummerus 1939.

MK: Perisuomalaista ruista, vaikka kirjoittaja lahden takaa.

1940

Maila Talvio: Itämeren tytär, Gummerus 1940.

MK: Ahkeran kirjoittajan työtä.

1941

Helvi Hämäläinen: Säädyllinen murhenäytelmä. 

HY: Herkullisen juoruileva, mutta monimutkaiset lauserakenteet eivät helpota lukemista.

TR: Klassikko. Pidän kaikesta, mitä HH on kirjoittanut.

LR: Kohukirja joka karkotti monia ystäviä ja tukijoita kirjailijan elämästä.

  AM: Klassikko, joka tulisi kaikkien lukea.

MK: Kurkistus 1900-luvun sivistyneistön elämään.

Kjerstin Göransson-Ljungman: Kirkkaana kiiltää meri. Suom. Aukusti Simojoki, Otava 1941.

  MK

Hilma Räsänen: Maalin Bergström.

HY: Luontaisparantolat kuhnekylpyineen tulevat Suomeen.

1942

Iris Uurto: Ruumiin viisaus.

HY: Ruumiin ikävää seuraa 12 vuotta myöhemmin ruumiin viisaus, elämän harmonia.

Katri Vala: Pesäpuu palaa, WSOY 1942. MK

Eila Kivikk’aho: Sinikallio.

HY : Esikoisrunoteoksen Nocturno-runon kaipaus kosketti ja koskettaa lukijaa.

1943

Elina Vaara: Äiti ja lapsi.

HY: Äidin ja lapsen suhteen herkkää kuvausta.

1944

1945

Anja Vammelvuo: Muut ovat nuoria.

HY: Sotavuodet veivät monen nuoruuden, teini-iän. Haikeus. Sitten on liian vanha elämään sitä.

Hella Wuolijoki: Yliopistovuodet Helsingissä 1904-08, Tammi 1945.

MK: Hyvää ajankuvausta.

1946

Tuomi Elmgren-Heinonen: Lasten satu-Kalevala. Kuvittanut Kirsti Gallen-Kallela.  WSOY 1946. 

LR: Kalevala lapsille kerrottuna selkeiden tarinoiden muodossa.  

Tove: Jansson: Kometjakten (suom. Pyrstötähti ) 

HY: Neuvostoliiton pelko sotien päätyttyä puettu muumisaduksi.

Aila Meriluoto: Lasimaalaus 1946.

LR: Nuoren Meriluodon läpimurtoa. Nimiruno soi kauniisti Toni Edelmannin sävellyksenä ja Eija Ahvon laulamana.

MK: Ensimmäisiä kirjallisuuden opiskelijan hankintoja

Elvi Sinervo: Viljami Vaihdokas, Tammi 1946.

MK: Ainon salongin innoittamana.

Aale Tynni: Lehtimaja. WSOY 1946.

LR: Sain Lehtimajan ystävättäreltäni jouluna 2017. Aale Tynni oli antanut sen hänen äidilleen. Ihana aarre!

1947

Anna Henriksson: Kankaankudonnan oppikirja: kankaankudonnan ammattitiedon perusteet, kotiteollisuus-, kotitalous- ja emäntäkouluja, kansanopistoja ja itseopiskelijoita varten. Otava 1947.

LR: Tarpeellinen kirja kaikille kankaita kutoville ennen ja nyt. Hyvä kuvitus  

Anna-Maija Raittila: Ruiskukkaehtoo.

HY: Luonto, illan tyyneys, uskonnollinen.

1948

Aino Kallas: Seitsemän neitsyttä. Tarinoita. Otava 1948.MK

Alli Konttinen: Hymyile Krisse…koululaiskertomus. Tammen Nuorten Sarja 2.

LR: Eletään sodanjälkeistä aikaa. Krissenkin perheen maita on luovutettu karjalaisille. Yhteiskoulun 6. Luokalle saapuu kaksi uutta oppilasta Kristiina Ali-Ojala ja Wienissä kasvanut poika Josef Gosch.

Elvi Sinervo: Pilvet. 1948

HY: Vakaumuksellisen vasemmistolaisen runoista osa syntyi vankilassa jatkosodan aikana vessapaperille.

Tyyni Tuulio: Vapaaherratar Sophie Mannerheim. Ihminen ja elämäntyö. WSOY 1948.

LR: Suomen sairaanhoidon uudistajan elämänkerta.

1949

Sylvi Kekkonen: Kiteitä.

HY: Aforismeissä voi sanoa sen, mikä jäi muuten sanomatta.

Marttatoimintaa 1899-49, Marttaliitto 1949.

MK: Ensimmäinen naishistoria, jonka kokoamiseen osallistuin.

Aale Tynni: Ylitse vuoren lasisen.

HY : Runoja. Voitti Lontoon olympiakisoissa 1948 taidelajien lyriikkasarjassa kultaa runollaan Hellaan laakeri.

LR: Korvissani kaikuu nimiruno Lasinen vuori Toni Edelmannin säveltämänä ja Eija Ahvon tulkitsemana. Tynnin solisevaa runoa.

1950

Helvi Juvonen: Kuningas Kultalakki.

HY : Sidottua runomittaa on kevyt lukea.

1951

Kersti Bergroth: Rakas kaupunki, Otava 1951.  MK

Martta Keravuori: Kirsikankukkia.

HY : Suomen kieli taipuu tankarunoiksi.

1952

Minna Canth: Papin perhe. Nelinäytöksinen näytelmä. Suomalaista kirjallisuutta kouluille 6. Otava 1952, 3. painos. ( Kouluja varten julkaissut E.A. Saarimaa)

LR: Kyllä yksi Minna tähän piti saada! Papin perhe sai ensi-iltansa 1891; hienoa että kouluille sovitettiin oma versionsa.

Aino Kallas: Päiväkirja vuosilta 1897-1907, Otava 1952.

MK: Opiskeluvuosilta, jolloin haaveena tehdä Aino Kallaksesta ensin gradu, sitten väitöskirja.   

Aila Meriluoto: Sairas tyttö tanssii.

HY : Kuinkahan paljon tässä on purettu tuntoja avioliitosta Lauri Viidan kanssa?

1953

Aino Kallas: Päiväkirja vuosilta 1907-15, Otava 1953. 

MK: Opiskeluvuosilta, jolloin haaveena tehdä Aino Kallaksesta ensin gradu, sitten väitöskirja.   

Aino Räsänen: Näkemiin Helena. 

HY :Kirjasarja vastasi sodan jälkeen naisten romanttisen rakkauden kaipuuseen, jatkui sukupolvien yhteentörmäyksillä myös omien lasten kanssa näiden itsenäistyessä.

LR: Kertasin tätä sarjaa 2017 kesällä sadepäivinä mökillä ja viihdyin tutussa ja turvallisessa seurassa.

1954

Kaisa Hälinen – Antero Valtasaari: Suomen lasten lukukirja. Kuvittanut Maija Karma. WSOY 1954.

LR: Koululaisten elämää maalla ja kaupungissa, kotona ja koulussa, joulun ja pääsiäisen aikaan. Satujakin kerrotaan sekä tarinoita eri kansojen lapsista.

Aino Kallas: Päiväkirja vuosilta 1916-21, Otava 1954.

MK: Opiskeluvuosilta, jolloin haaveena tehdä Aino Kallaksesta ensin gradu, sitten väitöskirja. 

Anni Polva: Vihaan hameväkeä.

HY : Vahvisti aikakauden nuorten naisten itsenäisyyttä: saat sen mitä toivot ja haluat.

LR: Luimme Polvan kirjoja serkkupojan kanssa taskulampun valossa tätini vintillä ja nauroimme kippurassa ’aikuisten toilailuille’.

1955

Eeva Joenpelto: Neito kulkee vetten päällä. WSOY 1955.

MK: Eeva Joenpelto -kuume iski 1980-luvulla ja sai hankkimaan kaikki hänen kirjansa.  

Laura Järvinen: Kukkalapsia. WSOY.

LR: Pieni hellyttävästi kuvitettu runokirja kotimaisista kukista voikukasta ohdakkeeseen ja mansikkaan. Nostalginen aarre.

Aale Tynni : Satuaapinen. WSOY 1955.

LR: Tämän muistan: Kirjan ensimmäisellä sivulla iso A-kirjain ja siinä lukee: Auto Satumaahan ajaa. Katsos kuutta matkustajaa. Valo paistaa Satumaasta. Ajetaanpas sisään A:sta.

Rauha S. Virtanen: Seljan tytöt.

HY : Miten ihmeessä isä voi ottaa uuden vaimon, uuden äidin heille.

1956

Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu.

HY : Ihania loruja.  

Anni Polva: Tiina. 1.p. 1956. Karisto

HN: Tämän kirjan luin jo kansakoulussa ja sen perään kaikki Tiina-kirjat, mitä Anni Polva on kirjoittanut. Tiina on ihana roolimalli kasvavalle, nuorelle naiselle. Hänen kommelluksiaan oli mukava lukea, hänen rehellisyytensä ja päättäväisyytensä ja muiden auttaminen ovat tosi tärkeitä oppeja meille kaikille.

Birgitta Valvanne: Salam Memsahib. WSOY 1956.   MK

1957

Aino Kallas: Vaeltava vieraskirja 1945-56. Otava 1957.MK

Eeva-Liisa Manner: Kävelymusiikkia pienille virtahevoille ja muita harjoituksia. Tammi.

LR: Mannerin yhä uusia ikkunoita avaavia proosatekstejä.  

Mirkka Rekola: Tunnit.  

HY: Mukavasti sekaisin modernia ja perinteistä runoa.

1958

Elna Pelkonen: Marttatyötä Laatokan Karjalassa. Marttaliitto 1958.  MK  

Marja-Liisa Vartio: Mies kuin mies, tyttö kuin tyttö.

HY : Se tavallinen tarina: naimisissa oleva mies rakastuu nuoreen tyttöön ja tytön häpeä...

1959

Tyyni Tuulio: Aleksandra Gripenberg kirjailija, taistelija, ihminen. 1959.

HY: Suomen naisasialiikkeen pioneereja, yksi ensimmäisistä kansaehdustajista.

MK: Naisasiaikoneita.

1960

Anu Kaipainen: Utuiset neulat. WSOY 1960.

MK: Ihastusta ensi lukemalta.

Tyyne Saastamoinen: Yön sarvet.

HY: Proosarunoutta, modernia lyriikkaa.

1961

Eeva Joenpelto: Kipinöivät vuodet. WSOY 1961.MK  

Marja Otava: Minä Annika ÄP .

HY: Aikuiseksi kasvaminen tekee kipeää.

1962

Aino Kallas: Reigin pappi, Barbara von Tisenhusen ja Sudenmorsian. Otava 1962.

MK  

Annikki Kariniemi-Willamo; Laulu lohesta ja auringosta. Novelleja.

LR: Pohjoisen naiskirjailijan ja kiistellyn persoonan ylistystä Lapin luonnolle ja eläimille. Ensimmäinen naisen kirjoittama kirja kalastuksesta. Tuo mieleeni omat kokemukseni tammukka-puroilla..

1963

Maria Jotuni: Huojuva talo. Otava

HY: Inhorealistinen kuvaus akateemisesti sivistyneiden avioliitosta ja perhe-elämästä.

LR: Kääntyy yhä uudelleen näytelmäksi.

  AM: Hyvin kirjoitettu klassikko, draaman kaari.

  MK: Avioliittohelvetti, jota ei omalle kohdalle toivo

1964

Eeva Joenpelto: Viisaat istuvat varjossa. WSOY 1964.MK

Eeva Kilpi: Elämää edestakaisin.

HY :  Evakkokokemuksien purkamista .

Marja-Leena Mikkola: Tyttö kuin kitara 1964 

LR: Kahden, toisilleen sopimattoman nuoren elämää, jossa irrallisuus ja lopullisuus ovat läsnä kaiken aikaa.

1965

Marianne Alopaeus: Pimeyden ydin / Mörkrets kärna.

HY : Hyvä kuvaus aikansa rasismista Suomessa: Ei pidä rakastua väärään sosiaaliluokkaan, kansalaisuuteen, uskontoon ja väriin kuuluvaan.

Tove Jansson: Muumipappa ja meri. suom. Laila Järvinen. WSOY1965. 

MK: Kurkistus muumimaailmaan.

1966

Eila Pennanen: Mongolit. WSOY 1966.

MK: Yksi kirjan kappaleista kertoo valtariidasta, jossa oli tarkoitus syrjäyttää puheenjohtaja Hilja Vilkemaa.  

Marja-Liisa Vartio: Runot ja proosarunot.  Otava 1966.

LR: Näitä proosarunoja lukee yhä uudelleen – ja ymmärtää aina eri tavoin.

Anni Voipio: Lehtimatka.

HY: Uuden Suomen toimittajan omat kokemukset sanomalehtityöstä kahdelta vuosikymmeneltä, joihin osui II maailmansota.

1967

Anu Kaipainen: Arkkienkeli Oulussa. WSOY:

LR: Syntymäkaupunkiini sijoittuva myyttinen ja rosoinen kuvaus Schaggin Huppa-Leenasta, yhteisön asenteista ja sotamies Miikkaelista sekä kuninkaasta, joka odottaa Suomen sodan aikaan valtakunnan pelastajaksi arkkienkeli Mikaelia. Taustalla Sara Wacklinin pohjalaismuistelmia ja Oulun profetiaa.

Marja-Liisa Vartio: Hänen olivat linnut. Otava 1967.

TR: Tästä on jäänyt mieleen tv-teatteriesitys, Eeva-Kaarina Volanen pääosassa.

1968

Tytti Parras: Jojo.

HY :Vapaa seksi, mutta miksi nainen ei saa määrätä omasta kehostaan...

Ain Elisabeth Pennanen: Kaksi raukkaa. WSOY 1968.

MK: Kiinnostus Jotaarkka Pennaseen herätti kiinnostuksen myös hänen isoäitiinsä.

1969

Kerttu-Kaarina Suosalmi: Hyvin toimeentulevat ihmiset.

HY: Keski-ikäisiltä odotetaan paljon, riittävätkö kyvyt kun lapsilauma kasvaa.

Aale Tynni: Pidä rastaan laulusta kiinni. WSOY 1969.

MK: Suosikkirunoilijani.

1970

Kirsti Bergroth: Luokkakokous. Otava 1970.

MK: Tutustuminen kirjailijaan innoitti kirjan ostoon

Tove Jansson: Muumilaakson marraskuu (Sent i november). Suom. Kaarina Helakisa. WSOY 1970.

LR: Tove Janssonin viimeinen romaanimuotoinen muumikirja, jossa muumiperhe on poissa ja Muumilaaksoon kokoontuu sekalainen seurakunta: Nuuskamuikkunen, Hemuli, Vilijonkka, Ruttuvaari, Mymmeli ja Tuhto, kukin omista syistään.

Leena Krohn: Vihreä vallankumous. 

HY : Luonnonsuojelu nostaa päätään Suomessa. Ympäristökysymyksiä lähestytään lasten kautta.

1971

Annikki Kariniemi: Veren kuva. Otava 1971. MK   

Eila Pennanen: Himmun rakkaudet.

HY: Voi nuorta tyttöä tehdaskaupungissa!

1972

Tuulikki Ijäs: Maisa ja upseeri.  Weilin & Göös 1972.MK

Eeva Kilpi: Tamara. WSOY1972

AM: Kuvaus on ihanan lempeää, samalla päähenkilössä on todellista vahvuutta ja särmää elää omaa elämäänsä, välittää muista ihmisistä unohtamatta kuitenkaan itseään ja olemaan uhriutumatta. Tamara on todellinen oman elämänsä hallitsija, täysin omilla ehdoillaan.

Eeva-Liisa Manner: Varokaa voittajat.

HY : Sotavuosista riittää ammennettavaa. Voittoa voi seurata tappio.

1973

Aulikki Oksanen: Isosisko ja pikkuveli. Kirjayhtymä 1973.  MK  

Outi Pakkanen: Murhan jälkeen mainoskatko.

HY:  Mainosmaailma tutuksi niille joille se on outo ja mausteena tietysti hyvää ruokaa murhan lisäksi.

1974

Helena Anhava: Kysy hiljaisuudelta itseäsi. Otava 1974.

LR: Lohdullisia runoja naisen elämästä.

Anni Blomqvist:  Tie Myrskyluodolle. Gummerus 1974. Ensimmäinen kirja Myrskyluodon Maija -sarjasta.

TR: Myrskyluodon Maija –sarja; muut Anni Blomkvistin kirjat eivät yllä näiden kirjojen intensiivisyyteen ja aitouteen.  

Eeva Joenpelto: Vetää kaikista ovista. 1974.

HY: Aloittaa 4-osaisen Lohja-sarjan, jonka lähtökohta on 1960-luvun murroksessa. Mitä on kunniallisuus?

TR: Loistavaa historiaa.  Innolla odotin aina uutta teosta. MK

Aila Meriluoto: Lauri Viita. 1974.

LR: Hieno elämänkerta Lauri Viidasta.

1975

Anni Blomqvist: Luoto meressä.

LR: Herkänrosoista kuvausta saaristolaiselämästä…ja taustalla soi Lasse Mårtensonin musiikki.  

Liisa Hännikäinen: Pieni pala onnea. Otava 1975

TR: Aivan sykähdyttävä kirja! Sopi silloiseen elämäntilanteeseeni kohottavasti. Pidän Liisan tyylistä kuvata naisen elämää.

Anu Kaipainen: Naistentanssit .

HY: Ajankuvaus demareiden pyrkimyksistä elää porvarillisesti. Ravintolaoissa yleistyivät naistentanssit. Naiset nauttivat vapaudesta, voi hakea miehiä tanssimaan.

Pirkko Saisio: Elämänmeno. Tammi 1975

  TR: Elämänmakuista proosaa

Pirkko-Liisa Sumu: Sunkku - Lapin keisari. Weilin & Göös 1975.   MK

1976

Eeva Joenpelto: Kuin kekäle kädessä. WSOY 1976.MK

Pirkko Saisio: Sisarukset.

HY: Hämäläissisarusten työväen arkista elämää sotavuosien Helsingissä.

Kerttu Suosalmi: Jeesuksen pieni soturi. Gummerus 1976.

  TR: Taisin samaistua tähän soturiin! Oli elämän ruuhkavuodet.

Märta Tikkanen: Miestä ei voi raiskata. Tammi 1976

LR: Kostoa, valtaa, voimaa, epätoivoa – Märta Tikkasen hurjaa tekstiä.

1977

Elina Karjalainen: Uppo-Nalle. WSOY 1977

LR: Ei Uppo-Nallea voi unohtaa.  

Rakel Liehu: Valo läheisyys.

HY: Filosofisesti uskonnollista runoutta.

Maria Vaara: Toisen hengitys. Uusi Kirjakerho 1977.   MK

1978

Eeva Kilpi: Naisen päiväkirja. WSOY 1978

  TR: Kirjallisuuden aatelia minulle!

Raisa Lardot: Ripaskalinnut. WSOY 1978.

TR: Tämä koukutti niin, että olen lukenut kaikki, mitä hän on sen jälkeen kirjoittanut. Lapsen kokemukset aitoina. Ihan kuin koko ihminen olisi nyt lähtenyt vikasuuntaan. Mistä sen silti tietää mitä kaikkea nuo kokemukset ovat ihmiselle tehneet?  

Märta Tikkanen: Vuosisadan rakkaustarina. Suom. Eila Pennanen. Piirrokset Henrik Tikkanen. Tammi 1978.

HY : Vaikka teki kipeää lukea, oli luettava loppuun.

LR: Sielu säilyy hengissä luovuuden ja runojen avulla.

TR: Muistan, että tulin tämän kirjan kanssa kirjastoautolta, istuin pihalle enkä malttanut mennä sisälle ennen kuin olin ahminut koko kirjan. Järisyttävän rehellinen ja avoin kuvaus vaikeasta ihmissuhteesta.

1979

Anu Kaipainen: Poimisin heliät hiekat. WSOY.

LR: Väkevä teos runonlaulaja Larin Parasken elämästä; kirja joka itkettää ja naurattaa. Ja saa häpeämään sitä, kuinka Paraske ei saanut tarvitsemaansa apua loppuvuosinaan.

TR: Koskettava Larin Parasken elämäkerta, kuin hänen suustaan, hänen tekstiään/lauluaan.

Eeva Tikka: Hiljainen kesä.

HY : Kevät. Lapsen kuolema. Suru. Hiljaisuus.

Sirkka Turkka: Mies joka rakasti vaimoaan liikaa. Tammi 1979.

MK: Joululahjaksi puolisolle.

1980

Ritva Heikkilä ja Marianna Larson: Myrskylinnun tie. Elli Tompurin muistelemaa, WSOY 1980.  MK

Kirsi Kunnas: Kuun kuva meissä.

LR: Pitkään vaiennen runoilijan uudistunutta runokieltä; pelkoa maailman tilasta, ajan hyppäyksiä, silmänräpäyksellisiä hetkiä, jotka tavoitat ja kadotat yhtä aikaa.

1981

Kirsti Kivinen: Äiti ja isä vastatkaa! Gummerus 1981.

TR: Todella hyvä kirja sekä vanhemmille että lapsille. Näin olen kirjoittanut tästä muistiin, mutta en muista enää kirjasta mitään.

1982

Laila Hietamies (nyk. Hirvisaari): Hylätyt talot, autiot pihat. Kannas-sarjan 3. Romaani. Otava 1982.

  TR: Lähelle tulevaa historiaa, helppolukuista.

Elina Karjalainen: Joonas Kokkonen - näköaloja luovuuteen ja ihmisyyteen. WSOY 1982.

MK: Iisalmelaissyntyinen säveltäjä, johon tutustuin 1970-luvulla. Villa Kokkonen Järvenpäässä Ainolan veroinen, vaikkakin tuntemattomampi

Reetta Nieminen: Elämän punainen päivä. L. Onerva 1882-1926.  SKS 1982.

LR: L.Onervan elämänkertaa myrskyisiltä vuosilta: mm. Mirdja, Eino Leino, Leevi Madetoja.

Brita Polttila: Pohjan portit, kuvitelmia kuvitelmista. 1989

LR: Kirja  mihin ’pohjoisen sielun’ omaavana palaan yhä uudelleen ja josta saan voimaa ja inspiraatiota.  

Kaari Utrio: Ruusulaakso.

HY: Suomalaiset yrittivät elää kuten tv-sarjan kauniit ja rohkeat, villisti ja vapaasti.

1983

Virpi Hämeen-Anttila: Suden vuosi.

HY: Epilepsia ja uusperhe, siinäpä soppa.

Riitta Jallinoja: Suomalaisen naisasialiikkeen taistelukaudet. WSOY 1983.

MK: Tätä kirjaa ei naisasianainen voi jättää lukematta.

Eeva Kilpi: Elämän evakkona, WSOY 1983

Leena Krohn: Donna Quijote ja muita kaupunkilaisia. WSOY.

LR: Tämä on kirja, jota luen Mirkka Rekolan runojen ja kirjoitusten ohessa. Hienoa Krohnia.

1984

Minna Canth: Työmiehen vaimo. Näytelmä viidessä näytöksessä vuodelta1885.

Uusi painos mm. 1984

  AM: Klassikko joka pitäisi kaikkien lukea.

Laila Hietamies(v:sta 2004 Hirvisaari): Edessä elämän virrat .

HY: 5-osaisen Kannas-sarjan viimeinen osa. Loppuuko evakon elämä ja voiko  uudelleen juurtua.

Eevamaija Poijärvi: Olkisormus. Kirjapaja 1984.

MK: Kirjailija, joka sairastui yllättäen syöpään. Vierailin hänen luonaan Tampereella.

1985

Annika Idström: Veljeni Sebastian. WSOY 1985.MK

Rosa Liksom (Ylävaara Anni): Yhden Yön Pysäkki.

HY: Kuvaus kelkasta kellahtaneista nuorista, joita väistellään ja kartellaan. 

Mazzarella Merete: Ensin myytiin piano. Kirjayhtymä 1985.

TR: Mereten paras kirja!

Brita Polttila: Reidar. Muistiinmerkintöjä Reidar Särestöniemen elämästä. Tammi

  LR: Hankin kirjan eräänä unohtumattomana päivänä Särestössä.

1986

Maija Järnefelt: Elämä on vuorelle nousua. Kirjayhtymä  1986

  TR: Tämä kosketti, en vaan muista miksi? Nimi on jäänyt tärkeänä mieleen.

Enni Mustonen: Hukkakauraa.

HY: Opettajaksi valmistunut Anna palaa kotitilalleen. Isännätöntä maatilaa yritetään jallittaa kaikin tavoin.

Kirsti Paltto: Voijaa minun poroni. Suom. Eino Kuokkanen. Pohjoinen.

LR: Ensimmäisen saameksi kirjoittavan naiskirjailijan romaani Rievanmukkan kyläläisistä historian pyörteissä 1930- lopulta eteenpäin. Finlandia-palkintoehdokas ilmestymisvuonaan.

1987

Anne Fried: Elämän värit. Otava 1987.

LR: Muistelmateos, jossa Fried kirjoittaa elämästään neljässä eri maassa: Wieniläisestä kulttuurikodista  Saksaan opiskelemaan, sieltä Pariisin kautta Yhdysvaltoihin ja lopulta Suomeen…” Menneisyys tuntuu nyt unelta. Uneksumisen arvoiselta.”

Pirjo Hämäläinen-Forslund: Maammon marjat. Entisaikain lasten elämää. WSOY.

LR: Kerrassaan mielenkiintoinen teos lasten elämästä Suomessa.

Helvi Hämäläinen: Sukupolveni unta. WSOY 1987.

LR: Runoilijan vahva uudelleentuleminen; runoissa kaikuu oman ahdistuksen lisäksi, Euroopan tuhoutuminen, Reininvirran kuoleminen, keskitysleirit, talvisota…  Finlandia palkinto -88.

MK

Tyyne Saastamoinen: Ruhtinaslintu. Runoja vuosilta 1960-1986. Otava 1987.

HY: Harmi, että omaperäinen kielen käyttäjä muutti Ranskaan.

LR: Hieno runoilija, jonka olen vasta viime aikoina löytänyt.

1988

Irja Askola ja Anja Porio: Matkaan naiset. Gummerus 1988.

HE: Runokirjan runot pysäyttivät ja koskettivat heti ja tekevät sen edelleen. Olen voinut käyttää runoja kaikki nämä vuodet monissa tilanteissa sekä lisäksi opetus- ja luentotehtävissä. Kirjan mottona alussa on osa Irja Askolan runosta:

”että ette alistuisi

vaan pitäisitte kiinni siitä

mikä teille on tärkeää ja arvokasta

silloinkin kun se ei miellytä kaikkia

eivätkä kaikki teitä ymmärrä”

Kaarina Helakisa: Annan ja Matiaksen laulut.

HY: Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1966-1988. Ihanaa kielellistä leikittelyä ja oivaltamista.

Kaarina Helakisa ( toim.): Unityöt. Suomalaisten kirjailijoiden unia. Otava 1988.

LR: Ken unista on kiinnostunut…

Maaria Leinonen: Avohaava. Kirjapaja 1988.   MK

1989

Anu Kaipainen: Nuoruustango. WSOY 1989.   MK

Leena Härkönen (nyk. Rönkkö): Lähestyvä kuolema. WSOY/SHKS 1989.

LR: Puhelinsoitosta lähti käyntiin sekä kirjan kirjoittaminen että suuret muutokset. Ensimmäinen suomalainen kuolevan potilaan hoitoa kokonaisvaltaisesti  käsittelevä oppikirja, jonka Opetushallitus käänsi ruotsiksikin.

Marja-Liisa Nevala (toim.): ”Sain roolin johon en mahdu”. Suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja. Otava 1989.

  LR: Mielenkiintoinen teos kirjallisuutta lukevalle.

1990

Irja Askola & Anja Porio: Lasinen lapsuus. Wsoy 1990.

HE: Katsauksia lasten asemasta ja elämästä Suomessa tilastojen valossa. Vaikka runot ovat lähes 30 vuoden takaa, ne ovat yhä edelleen ajankohtaisia. Runot koskettavat voimakkaasti erityisesti sen vuoksi, kun virkaurani ensimmäiset vuodet työskentelin lastensuojelun piirissä. Kirjassa oli käyttökelpoista materiaalia myös opetustehtävissä. Asioita seuraamaton voi vieläkin kysyä ihmetellen: Voiko tämä olla totta?

Ritva Enäkoski: Pistä persoonasi peliin.

HY: Hyviä neuvoja ennen kaikkea naisille, joita alkoi kiinnostaa, kuinka menestyä yöelämässä.

Leena Krohn: Umbra. WSOY 1990.

MK: Mielikirjailijoitani: tiivistä tekstiä, paljon uusia ajatuksia.

Marjatta Savolainen: Mantunainen. Karisto 1990.

LR: Itämerensuomalaiseen mytologiaan perustuva tarina Välgestä, parantajasta, noidasta ja hautaansaattajasta 500-luvulla jKr.

1991

Tuula Hökkä: Mullan kirjoitusta, auringon savua. Näkökulmia Eeva-Liisa Mannerin runouteen ja sen modernisuuteen. SKS.

LR: Tuula Hökkä on tutkinut Eeva-Liisa Mannerin tuotantoa vuosikymmeniä ja kirjoittanut siitä useita teoksia. Tämä kirja on yksi suosikeistani, sukellus runoilijan maailmaan.

Eeva-Liisa Kinnunen: Kufitarten ja staalojen mailta. Tarinoita Pohjolasta. Kuvittanut Markku Tanttu. SKS 1991.

LR: Saamenmaan tarinoita kufittarista eli maahisista ja ilkeistä staalojen rumiluksista, revontulten synnystä, seitojen palvonnasta ja etiäisistä.

Sirpa Kähkönen: Kuu taskussa.

HY : Sellaista sattuu: teinipoika rakastuu itseään huomattavasti vanhempaan naiseen tulisesti.

Raisa Lardot: Russa Russa. WSOY.

LR: Evakkoperheen elämää maalaiskylässä pienen tytön näkökulmasta sodanjälkeisessä Suomessa. Tytön tuntemuksissa vilahtelevat muistot pakolaisleiriltä ja kaipaus Vepsään. Isän kohtalo kulkee järkyttävänä kuvana taustalla. Kirja kannattaa lukea osana Suomen historiaa.

Raija Majamaa: Elias Lönnrot, monitietäjä. SKS 1991.

MK: Lahjaksi kirjoittajalta, opiskelutoverilta

Kerttu Saarenheimo (toim.); Katri Vala, Eikä minussa ollut pelkoa. Runoilijan omakuva, kirjeiden, päiväkirjojen ja kirjoitusten valossa. WSOY 1991

LR: Elämänkerta lahjakkaasta, itsetietoisesta ja rohkeasta runoilijasta.

1992

Kaija Maria Junkkari: Naiseksi joka olet. Kirjapaja.

LR: Tämä kirja oli minulle aikanaan merkittävä naiskirja, ja vieläkin tavoitan sen voiman.  

Kirsti Manninen: Takapeilissä kuolema.

HY: Koululaisslangilla kirjoitettu jännittävä nuorisokirja teinipojasta, joka ryhtyy selvittämään äitinsä kuolemaa.

1993

Tuula Karjalainen: Ikuinen sunnuntai, Marta Wendelinin kuvien maailma. WSOY 1993.2.p.

LR: Näiden kuvien avulla muokattiin mielikuvia suomalaisesta perhe-elämästä ja perheen jäsenten rooleista…

Anja Kauranen (nyk. Snellman); Ihon aika. WSOY.

LR: Äidin elämä aukeaa tyttärelle vasta tämän kuoleman jälkeen.

Yrsa Stenius: Valta ja naiseus. Kirjayhtymä 1993.  MK

LR: Vakavaa ja satuttavaa analyysia naisen elämän ristiriidoista ja omien valintojen synnystä ja seurauksista.

1994

Monika Fagerholm: Ihanat naiset rannalla.

HY : Ihanan hömpähtävä tarina pikku pojan kokemuksista ja kehityksestä.

Sara Heinämaa ja Päivi Tapola (toim.): Shakespearen sisarpuolet. Naisellisia lukukokemuksia. Kääntöpiiri.

LR: Niin, jospa Shakespearella olisi ollut sisar tai sisarpuoli…Vaihtoehtoisia lukutottumuksia, näkökulmia ja samaistuskohteita tarjoava kirja naisten kirjoittamiin teksteihin.

Eeva-Liisa Manner: Ikäviä kirjailijoita. Toimittanut Tuula Hökkä. TAI-teos.

LR: Mannerin kirjoituksia mm. Helvi Juvosen, Maila Pylkkösen, Mirkka Rekolan runoista sekä mittava valikoima kirja-arvosteluja Kafkasta, William Blakeen ja Kawabataan. Hieno kirja Mannerista lukijana.

Pirkko Siltala: Haen sanojani kaukaa. Naiskirjailijan luovuus. Yliopistopaino 1993

LR: Psykoanalyyttista näkemystä mm. Kirsi Kunnaksen, Eeva-Liisa Mannerin, Helvi Hämäläisen, Eeva Kilven, Tyyni Tuulion kirjoituksiin.

1995

Aino Räty-Hämäläinen: Vuodet kuin kuiskauksia. WSOY 1995. Runoantologia. M  

Hannele Koivunen: Madonna ja huora, Otava 1995.

LR: Länsimaisen yhteiskunnan kahtiajakautunutta naiskuvaa ja naismyyttejä tutkiva ja ravisteleva kirja. Ajankohtainen yhä edelleen.

Mirkka Rekola –Ulla Rantanen: Maa ilmaan heitetty. WSOY 1995.

  LR: Runon ja kuvan vuoropuhelua, johon ei kyllästy.

1996

Aila Meriluoto: Vaarallista kokea, päiväkirja vuosilta 1953-75. WSOY 1996.

  TR: Miten ihminen osaa olla näin rehellinen?

Kreetta Onkeli: Ilonen talo.

LR: Elämänmakuinen esikoisteos lapsen elämästä alkoholistiperheessä.

Irja Rane: Naurava neitsyt. WSOY 1996.

MK: Opiskeluajan tuttavia. 

1997

Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi. WSOY 1997.

MK: Elokuvana kirjaa parempi.  

Hannele Koivunen: Hiljainen tieto. Otava.

LR: Monitasoista, painavaa ja ilmavaa puhetta hiljaisuudesta.

Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo: Puiden kansa 1997 – 2014. Englanniksi Tree People.

LR: Hämeenlinnassakin taidenäyttelyn pitäneen kaksikon kirja ihmisille, jotka rakastavat puita ja metsiä.

Leena Lehtolainen: Kuolemanspiraali. Tammi. RI

Ulla-Lena Lundberg: Sade. Suom. Leena Vallisaari. Gummerus 1997.

MK :Lundbergin kieli ja kerrontatapa vangitsevat lukijansa.    

Tiina Nopola (yhdessä Sinikka Nopolan kanssa): Risto Räppääjä .

HY: Valloittava tarina pikkupojan elämästä äidin ja ankaran tädin kanssa.

Maija-Riitta Ollila; Moraalin tuolla puolen. WSOY.

LR: Olen päässyt kuuntelemaan Maija-Riitta Ollilaa muutaman kerran ja tykästyin hänen tapaansa puhua. Tämä on painavaa puhetta moraalista.

Kaari Raivio; Suuren isän varjossa. Kirsti Gallen-Kallelan elämä. Otava 1997.

  TR: Akselin Gallen-Kallelan elämää.

1998

Eeva Kilpi; Muistojen aika. Yhteisnide kirjoista; Talvisodan aika, Välirauha, ikävöinnin aika ja Jatkosodan aika. WSOY 1998

TRNämä ovat kirjallisuuden aatelia minulle!

Sirpa Kähkönen; Mustat morsiamet. Otava 1998. Kuopio-sarja alkoi tästä.

TR: Kuopio-sarja.

Marjatta Levanto teksti ja Julia Vuori kuvitus: Nykytaide suurin piirtein. Otava 1998.

LR: ”On kerrottava että nykytaide voi yllättää missä vain, ja jos ei ole vapaa ja valpas voi jäädä paljon näkemättä.” Levanto Hannele Jäämeren haastattelussa (Suomen Kuvalehti 20/1998) Taidekirja lapsille ja kaikille uteliaille iästä riippumatta.

Heidi Liehu:  Perhosten valtakunta. Manifesti viimeisestä tulevaisuudesta. Sphinx.

LR: Kiitetty ja parjattu kirja, jota yritän yhä uudelleen selata ja ymmärtää, toistaiseksi onnistumatta.

Pirkko Lindberg: Candida. Like 1998.  MK

1999

Suvi Ahola: Iljan äidiksi. WSOY.

LR: Päiväkirja  pietarilaisesta lastenkodista adoptoidun 4-vuotiaan cp-vammaisen Iljan ensimmäisestä vuodesta perheessään äidin kertomana.

Kristina Carlson: Maan ääreen.

HY : Elämän tärkeimmät kysymykset on saatu mahtumaan alle 200 sivuun.

Rakastan, rakastan, rakastan, Lahden runomaraton 1999.

MK: Lahjaksi haastattelusta.

Kirsti Simonsuuri: Akropolis. Tammi 1999.

LR: Tätä kirjaa lueskelin ennen ja jälkeen Torsti Lehtisen opastaman Ateenan Antiikin filosofia ja mytologia-matkan 2015.

2000

Lenita Airisto: Jatkoaika.

HY : Eläkeikä aloittaa uuden vaiheen elämässä, nauti!

Mirkka Rekola: Muistinavaruus. Kirjoituksia, puheenvuoroja 1959—1999. WSOY 2000.

LR: Mirkka Rekolan hyvää tekeviä pohdittuja kirjoituksia elämästä, runoudesta… Näihin voi palata yhä uudelleen.

Inkeri Sava– Helena Miettinen: Liljan kuva kutsuu. Atena 2000.

LR: Serkusten koskettava ja voimaannuttava matka inkeriläisiin juuriinsa, äitiensä kadonnen sisarpuolen Liljan tarinaan ja salaisuuksiin, mitkä elävät yhä heissä.

2001

Laura Honkasalo: Sinun lapsesi eivät ole sinun.

HY: Ei lapsista saa väkipakolla kasvattamalla sittenkään kommunisteja.

Tuula Levo: Neiti Soldan. Otava 2001.

MK: Päivi Istalan ohjaamaa näytelmää varten. 

Sinikka Vakimo: Paljon kokeva, vähän näkyvä. Tutkimus vanhaa naista koskevista

kulttuurisista käsityksistä ja vanhan naisen elämänkäytännöistä. SKS 2001.

LR: Rikasnäkökulmainen sukellus vanhojen naisten maailmaan ja merkitykseen Kalevalasta kaskuihin, mediasta omiin tarinoihin…

2002

Leena Lehtolainen: Kun luulit unohtaneesi .

HY: Dekkari, jossa menneisyyttään ei voi paeta eikö unohtaa.

Liksom Rosa: Reitari. WSOY 2002. 2010.

  LR: Liksom tuntee Pohjoisensa ja osaa myös kuvata sen ihmisiä.

2003

Helena Anhava: Lakastumisen aika.

HY: Mikä on oikein ja mikä on väärin? Historiastako ihmiskunta muka oppisi jotain.

Ritva Haavikko: Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa. WSOY 2003.

LR: Lapsena ajoin rattailla setäni Polle-hevosen kanssa heinäpellolle. Hevonen on minulle tärkeä eläin ja hahmo. Teos kertoo 250 taidekuvan, lähes 200 runon ja oman tekstinsä kautta hevosen ja ihmisen monivuosituhantisesta yhteisestä matkasta.

Terttu Häkkinen: Uutisen rutistuksessa. 2003.

MK: Ensimmäisiä Hämeenlinnassa kohtaamiani naisia.

Rakel Liehu: Helene. WSOY 2003.

LR: ” Teos kertoo tinkimättömästä lahjakkuudesta, aistivoimaisesta naisesta, salatun rakkauden kokemuksista. Ja avaa oven viimeisen huoneen yksinäisyyteen, puhuttelevan paljaiden omakuvien luo.” (takakansi) Liehun kiitetty ja moitittu teos, joka sai Runeberg-palkinnon 2004.

TR: Olisikohan tämä ollut ensimmäinen fiktiivinen historiallinen elämäkertaromaani, jossa puhutaan itse henkilön äänellä? Ainakin se on ensimmäinen, johon minä ihastuin ja sen jälkeen on tullut monta hyvää. Pidin kirjoitusotteesta kovasti. Oli helppo eläytyä Helenen elämään.

2004

Kaisa Häkkinen: Linnun nimi. Toimittaneet Kai Linnilä ja Sari Savikko. Teos 2004.

LR: Hienosti kuvitettu teos Suomen kirjakielen linnunnimistön historiasta esikirjallisesta ajasta koko maailman lintujen suomenkieliseen nimistöön 1992.

Sinikka Nopola: Se on myöhästä ny.

HY: Hyvänmielen äänikirja murteella.

Riitta Konttinen:  Oma tie, Helene Schjerfbeckin elämä. Otava 2004.  TR

Marjut Kähkönen: Ei kenenkään veli. Naiskirjallisuuden metaforat Helvi Hämäläisen

lyriikassa. SKS 2004.

LR: Kuka voi määritellä, mikä on merkittävää kirjallisuutta ja miten naiseus vaikuttaa näihin määrittelyihin?

Agneta Rahikainen: Johan Ludvig ja Fredrika Runeberg. SKS 2004.

MK: Runebergin päivänä 2018 tätä ei voi sivuuttaa.

Helena Sinervo: Runoilijan talossa. Tammi.

LR: Mannerin kirjeisiin perustuva romaani. Sai Finlandia-palkinnon.

Kyllikki Villa: Vanhan rouvan lokikirja. Like, 2004

  TR: Lokikirjat, (Pakomatkalla, 2. Lokikirja ilmestyi 2007)  

  Hienoa, että joku on pitänyt tällaista päiväkirjaa, lakonista, mutta koukuttavaa.

2005

Tuulia Aho: Kuikansulka.

HY : Kuikansulka onkin tyttö, lasten fantasiakirja.

Leena Rantanen: Kirjeitä jonnekin. LIKE 2015.

LR: Pidän Rantasen tyylistä. Tässä hän kirjoittaa kuolleille; sanoittaa miksi toinen on hänelle merkittävä.

2006

Minna Hagner ja Teija Försti: Suffragettien sisaret. Naisasialiitto Unioni 2006.

MK: Paljon asiaa, mutta  sekavasti kirjoitettu.  

Anne Katarina Keskitalo; Tien päällä ja leirissä: matkanteon kokemuksesta taideteokseksi. Väitöskirja Lapin yliopisto, taiteiden tiedekunta. Lapin yliopistokustannus.

LR: Mitä kaikkea eläytyvällä kävelyllä voikaan löytää!

Kirsi Laurén; Suo – sisulla ja sydämellä. Suomalaisten suokokemukset ja –

kertomukset kulttuurisen luontosuhteen ilmentäjinä. SKS 2006.

LR: Tietopaketti suokokemuksia. Voi melkein tuntea lämpimän suon tuoksun, ihanan väkevän lemun!

Riikka Pulkkinen: Raja.

HY: Ei ole kevyitä sanoja eikä puolittaisia kohtaamisia.

2007

Sirke Happonen: Vilijonkka ikkunassa. Tove Janssonin muumiteosten kuva, sana ja liike. WSOY 2007.

LR: Kirja opetti minua lukemaan Tove Janssonin kirjoja ja katsomaan hänen piirroksiaan ja maalauksiaan sekä kirjojen kuvitusta uudella tavalla. Luku ’Tanssiva muumilaakso: liike, kuva- ja muumikirjat’ oli riemastuttava tällaiselle tanssia rakastavalle kirjatoukalle.

Laura Lähteenmäki: Marenkikeiju.

HY: Metsässä ei haittaa vaikka onkin läski ja lihava. Lastenkirja.

Kaija Mallat; Naiset rajalla. Kyöpeli, Nainen, Naara(s), Neitsyt, Morsian, Akka ja Ämmä Suomen paikannimissä. SKS.

LR: Miksi paikoille on annettu naiseen viittaavia nimiä ja millaisia merkityksiä, mytologiaa, tarinoita näillä sanoilla on ollut eri aikoina ja eri murteissa.

Merete Mazzarella: Fredrika Charlotta - Kansallisrunoilijan vaimo. Suom. Raija Viitanen. Tammi 2007.

MK: Taattua Mazzarellaa!

2008

Anneli Kanto: Veriruusut. Gummerus 2008.

LR: Kolmen nuoren naiskaartilaisen kohtaloita sisällissodan pyörteissä. Loppupeleissä kukin joutuu kohtaamaan oman itsensä. Vavahduttava kirja.

Ellen Thesleff: Värien tanssi. 5.6.-31.8.2008 Taidekeskus Retretti. Retretti oy.

  LR: Naisten toteuttama hieno näyttely ja -kirja Ellen Thesleffistä.

Marjo T. Nurminen: Tiedon tyttäret - oppineita eurooppalaisia naisia antiikista valistukseen. WSOY 2008.

MK: Tosi fiksuja naisia on ollut ennekin  

Sofi Oksanen: Puhdistus. WSOY 2008.

HY: Siperiasta Viroon suvun kotipaikkaan. Naiskaupan uhriksi joutuneen elämä nivoutuu löytäjänsä elämään.

TR: Voisi toistaa edellisen tekstin eli Huh, rajua tekstiä, mutta kai elämä sitten tällaistakin on.

Miina Savolainen: Maailman ihanin tyttö. Blink Entertainment 2008.

LR: Kymmenen nuoren lastenkodissa varttuneen nuoren naisen kasvutarina: kuinka voi oppia katsomaan itseään lempeästi ja tulla näkyväksi, voimautua.

Kyllikki Villa: Elämän korkea keskipäivä.

TR: Hienoa, että joku on pitänyt tällaista päiväkirjaa, lakonista, mutta koukuttavaa

2009

Kristina Carlson: Herra Darwinin puutarhuri. Otava 2009.

MK: Lukuretki outoon maailmaan.

Maritta Pohls ja Annika Latva-Äijö: Lotta Svärd - käytännön isänmaallisuutta. Otava 2009.

MK: Lukemisen kimmokkeena perinnöksi saatu ja näyttelyyn lahjoitettu lottapuku.  

2010

Sirpa Kähkönen: Vihan ja rakkauden liekit.  Kohtalona 1930-luku. Otava.

LR: Kirja kolahti kuunnellessani Kähkösen esitelmää Hämeenlinnassa: hän puhui siitä ’kuinka peritystä vihasta tulisi päästää irti’.

Merete Mazzarella: Matkalla puoleen hintaan: eläkkeellä olemisen taidosta / Resa med rabatt: om konsten att vara pensionär.

HY: Eläkkeellä kokee positiivisia yllätyksiä yllättävän paljon.

Maija Paavilainen: Pieni kirja vanhenemisen kauneudesta. Kirjapaja 2010.

MK: Mistä Maija on ammentanut kaiken viisautensa?

Pirjo Tuominen: Lotat – Suomen naisten suuri tarina.

HY : Kunnianosoitus lottien tekemälle työlle; parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

2011

Laila Hirvisaari: Minä Katariina. Otava.

LR: Hirvisaaren taattua historiallista romaania.

TR: Lähelle tulevaa historiaa, helppolukuista

Katja Kettu: Kätilö. WSOY 2011.

  TR: Huh, rajua tekstiä, mutta kai elämä sitten tällaistakin on.

Rosa Liksom: Hytti nro 6. WSOY  2011.

HE: Osui ja upposi kaikin tavoin ja lumosi minut erilaisuudellaan!! Kirjan esittelyteksti kuvaa osuvasti: ”Neuvostoliiton ruumiinavaus, kertomus matkasta asioiden ytimeen, suljetun maan sielunelämään ja tytön omaan sisimpään.” Finlandia-palkinto.

Imbi Paju: Suomenlahden sisaret. Like 2011.

MK: Kutsuin Imbin Hämeenlinnaan puhumaan. Hän tuli. Ja aikoi tulla toistekin, järvilenkille. Imbiä ei ole vielä näkynyt.

Maritta Pohls: Ellen Svinhufvud, suomalainen säätyläisnainen maalta. Otava 2011.

TR: Maritta on tehnyt valtavan työn tässä kirjassa!

Johanna Sinisalo: Enkelten verta.

HY: Onko tulevaisuutemme tuo?

2012

Laila Hirvisaari: Me Keisarinna. Otava 2012.

  TR: Lähelle tulevaa historiaa, helppolukuista.

Virpi Hämeen-Anttila: Tapetinvärinen. Otava 2012.

MK: Nimi houkutteli lukemaan.

Emmi Itäranta: Teemestarin kirja. Teos.

LR: Nuoren kirjailijan englanniksi ja suomeksi kirjoittama esikoisteos Noriasta, joka elää ilmastomuutosten ja suuren öljyvahingon tuhoamassa maailmassa kaukana tulevaisuudessa. Kerrassaan upealla, kirkkaalla kielellä kirjoitettuna.

TR: Varmaan tärkeä, mutta pelottava.

MK: Kirja joka pani ajattelemaan tulevaisuutta

Kaija Lehmuskallio: Yön vehryt vihreä.  Sanataiteen yhdistys ry.

LR: Herkkää, haurasta, voimakasta kirkkautta. Ote runosta Älä pyydä:

Ne seisovat

lumen kuoressa.

Suuret puut.

Kasvavat silmissäni

Pohjantähteen.

Lumen kvartsihiekkaa.  

Ulla-Lena Lundberg: Jää (Is) 

HY: Ahvenanmaan saaristossa elämä on karua, selviytymistä, julmuutta.

Helena Ruuska; Marja-Liisa Vartio, kuin linnun kirkaisu. WSOY 2012.

LR: Elämän ja kirjoittamisen vuoropuhelua. ”Hoveltavan puhelias kirjailija löytää vartiolaisen tavan saada muoto sille, mitä haluaa ilmaista.”

2013

Heli Laaksonen: Aapine. Aakkossi niil ko ymmärtävä jo pualest sanast.

HY : Hyväntuulen kirja, joka kirkastaa mielen ja saa hymyilemään.

Mia Kankimäki: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin. Otava 2013.

LR: Mia Kankimäen matka ’mono no aware’en, kauneuden ja katoavaisuuden pakahduttavaan liikuttavuuteen, japanilaisen Heian kauden naiskirjailijan ja hovinaisen Sei Shonagonin vanavedessä. Kirja, joka opettaa minulle hitaasti lukemisen taitoa yhä uudelleen.

Pauliina Rauhala ; Taivaslaulu. Gummerus.

LR: Kirja nuoresta rakastavasta ja rakastettavasta lestadiolaisparista ja vaikeasta valinnasta, jonka eteen he joutuvat vaimon väsymisen myötä. Kaunista, runollista kieltä ja herkkää kuvausta.

TR: Todella tärkeä kirja, toivottavasti uskonlahkolaiset lukevat ja ymmärtävät ja ottavat opiksi.

MK: Kirjaa lukiessa muistelin 1980-lukua. jolloin kolme miestä tuli Oulusta moittimaan, että lehdessä oli mainittu, että insestiä oli lestadiolaisilla muita enemmän.

2014

Riina Katajavuori: Wenla Männistö. Tammi 2014.

MK: Seitsemän veljeksen päivitys. 

Leena Kirstinä: Kirsi Kunnas – sateessa ja tuulessa. WSOY 2014

LR: Hieno elämänkerta Kirsti Kunnaksesta.

TR: Oi ihana! Oi ihana Kirsi Kunnas!

Anni Kytömäki: Kultarinta. Gummerus.

LR: Kirja, jossa voi kokea, haistaa ja maistaa metsän ja missä Ihminen selviytyy välittämisen ja rakkauden avulla.

Luin toisen kerran Ainon salonkiin – ihana kirja, ja paksu!

TR

Tuija Lehtinen: Saimi ja Selma: salainen ihailija.

HY : Kaikki on luvallista kun pikkusiskot yrittävät löytää isoveljelleen tyttöystävän.

Agneta Rahikainen: Edith, runoilijan elämä ja myytti. Schildts & Söderströms 2014.

LR: Kirjassa esittäytyy nuori elämäniloinen, voimakastahtoinen ja itsestään tietoinen, huumorintajuinen, itseironinen ja epäsovinnainen nainen, joka on tottunut matkailija; vilkas, utelias, ailahteleva ja valpas henki.

2015

Laura Lindstedt: Oneiron. Bookwell oy 2015.

MK: Kirjan rohkea alku hätkähdytti, mutta teksti imaisi pian mukaansa.

Hilja Mörsäri; Et se ole sinä, Edith, Impi, Simone. Ntamo 2015.

LR: Hämeenlinnalaisen runoilijan hienoa runodialogia toisten runoilijoiden kanssa.

Raija Oranen: Hirmuinen mies. Teos.

LR: Elämänmakuinen ja todentuntuinen tiiliskiviromaani J.K. Paasikiven elämästä. Viihdyin.  

Helena Ruuska: Eeva Joenpelto, Elämän kirjailija. WSOY 2015.

  TR: Eihän Joenpellon kirjojen ihailija voinut olla tästä lumoutumatta!

Helena Telkänranta: Mitä on olla eläin.

HY: Kun seuraavan kerran ongit, niin mato ja kala tuntevat tuskaa koukussa.

2016

Anna Elina Isoaro: Rakkautta ja vasta-aineita. Runoja äidiksi tulemisesta.  Into.

LR: Raikasta uutta runoa äitiydestä.

Riitta Jalonen: Kirkkaus. Tammi 2016.

LR: Syvälle luotaava kirja uusseelantilaisesta Janet Framesta; siitä kuinka kieli, sanat ja taiteen voima sekä muutama ymmärtävä ihminen pelastavat vuosikausien kärsimykseltä psykiatrisessa sairaalahoidossa ja auttavat oman elämän löytämisessä.

MK: Ollapa kynä, joka tekee historian eläväksi! 

Sirpa Kähkönen; Tankkien kesä. Otava 2016.

LR: Kesä 1968 avautuu Kuopiosta Eurooppaan. Kähköselle uudenlaisella kielellä tuttujen henkilöiden elämänkohtaloita ’hulluna vuonna’1968.  

Linda Liukas: Hello Ruby - Matka tietokoneeseen.

HY: Mitä jokaisen 5-vuotiaan vanhemman ja isovanhemman tulisi tietää ja osata tietokoneista.

Tutta Palin: Ester Helenius, Värihurmion palvoja. SKS 2016.

MK: Ester Heleniuksen Kalla on tullut vuosien mittaan tutuksi Hämeenlinnan Taidemuseossa, nyt myös itse taiteilijan elämä.

Katja Seutu; Tyhjä pöytä on tilattu. Mirkka Rekolan runouden äärellä. WSOY.

LR: Jos pitää Mirkka Rekolan runoista, tämä kirja kannattaa lukea!

Kristiina Wallin; Valon paino. Tammi 2016.

LR: Runokirja surusta ja sen voimasta. Muistikuvien omavaltainen, ajasta ja paikasta riippumaton ryöpsähtely rakentaa matkaa surun läpi. Hieno!

2017

Anneli Kanto: Lahtarit. Gummerus 2017.  

  LR: Ahdisti, muttei voinut keskenkään lopettaa.

Kaija Lehmuskallio: Nokkosmadonna. Kvaliti Kustannus Oy 2017.

MK: Monikerroksinen kirja, jonka yhtenä juonena kirjoittajan lapsuus.

Rosa Liksom: Everstinna. LIKE2017

LR: Hurja ja kaunis kirja, aistivoimainen monologi. Suoraa, joskus räävitöntäkin kieltä – ja tuttua Lapista. Annikki Kariniemi tulee väkevästi mieleen. Myyttinen ihminen. Meän kieli etäännyttää, tekee tarinaksi.

Minna Maijala: Kultakauden maanalainen vastarinta. Otava 2017.

MK: Kirja liittyy naiskagaaleihin ja huhtikuun 2018 Museo Skogsterin sisällissota-iltaan. 

Anne Matson: Tellervo Koivisto - elämänkerta. Siltala 2017

M-L N: Tellervo Koivisto on mielestäni monella tapaa merkittävä nainen viime vuosikymmenien ajalta.

Sirpa Saarikoski: Kesä kasiysi .

HY: Suomalaista rentoa chic-litiä.

Mila Teräs: Jäljet - Romaani Helene Schjerfbeckin elämästä. Karisto 2017.

  TR: Vuoden paras kirja!