1990
Irja Askola & Anja Porio: Lasinen lapsuus. Wsoy 1990.
HE:
Katsauksia lasten asemasta ja elämästä Suomessa tilastojen valossa.
Vaikka runot ovat lähes 30 vuoden takaa, ne ovat yhä edelleen
ajankohtaisia. Runot koskettavat voimakkaasti erityisesti sen vuoksi,
kun virkaurani ensimmäiset vuodet työskentelin lastensuojelun piirissä.
Kirjassa oli käyttökelpoista materiaalia myös opetustehtävissä. Asioita
seuraamaton voi vieläkin kysyä ihmetellen: Voiko tämä olla totta?
Ritva Enäkoski: Pistä persoonasi peliin.
HY: Hyviä neuvoja ennen kaikkea naisille, joita alkoi kiinnostaa, kuinka menestyä yöelämässä.
Leena Krohn: Umbra. WSOY 1990.
MK: Mielikirjailijoitani: tiivistä tekstiä, paljon uusia ajatuksia.
Marjatta Savolainen: Mantunainen. Karisto 1990.
LR: Itämerensuomalaiseen mytologiaan perustuva tarina Välgestä, parantajasta, noidasta ja hautaansaattajasta 500-luvulla jKr.
1991
Tuula Hökkä: Mullan kirjoitusta, auringon savua. Näkökulmia Eeva-Liisa Mannerin runouteen ja sen modernisuuteen. SKS.
LR:
Tuula Hökkä on tutkinut Eeva-Liisa Mannerin tuotantoa vuosikymmeniä ja
kirjoittanut siitä useita teoksia. Tämä kirja on yksi suosikeistani,
sukellus runoilijan maailmaan.
Eeva-Liisa Kinnunen: Kufitarten ja staalojen mailta. Tarinoita Pohjolasta. Kuvittanut Markku Tanttu. SKS 1991.
LR:
Saamenmaan tarinoita kufittarista eli maahisista ja ilkeistä staalojen
rumiluksista, revontulten synnystä, seitojen palvonnasta ja etiäisistä.
Sirpa Kähkönen: Kuu taskussa.
HY : Sellaista sattuu: teinipoika rakastuu itseään huomattavasti vanhempaan naiseen tulisesti.
Raisa Lardot: Russa Russa. WSOY.
LR:
Evakkoperheen elämää maalaiskylässä pienen tytön näkökulmasta
sodanjälkeisessä Suomessa. Tytön tuntemuksissa vilahtelevat muistot
pakolaisleiriltä ja kaipaus Vepsään. Isän kohtalo kulkee järkyttävänä
kuvana taustalla. Kirja kannattaa lukea osana Suomen historiaa.
Raija Majamaa: Elias Lönnrot, monitietäjä. SKS 1991.
MK: Lahjaksi kirjoittajalta, opiskelutoverilta
Kerttu Saarenheimo (toim.); Katri Vala, Eikä minussa ollut pelkoa. Runoilijan omakuva, kirjeiden, päiväkirjojen ja kirjoitusten valossa. WSOY 1991
LR: Elämänkerta lahjakkaasta, itsetietoisesta ja rohkeasta runoilijasta.
1992
Kaija Maria Junkkari: Naiseksi joka olet. Kirjapaja.
LR: Tämä kirja oli minulle aikanaan merkittävä naiskirja, ja vieläkin tavoitan sen voiman.
Kirsti Manninen: Takapeilissä kuolema.
HY: Koululaisslangilla kirjoitettu jännittävä nuorisokirja teinipojasta, joka ryhtyy selvittämään äitinsä kuolemaa.
1993
Tuula Karjalainen: Ikuinen sunnuntai, Marta Wendelinin kuvien maailma. WSOY 1993.2.p.
LR: Näiden kuvien avulla muokattiin mielikuvia suomalaisesta perhe-elämästä ja perheen jäsenten rooleista…
Anja Kauranen (nyk. Snellman); Ihon aika. WSOY.
LR: Äidin elämä aukeaa tyttärelle vasta tämän kuoleman jälkeen.
Yrsa Stenius: Valta ja naiseus. Kirjayhtymä 1993. MK
LR: Vakavaa ja satuttavaa analyysia naisen elämän ristiriidoista ja omien valintojen synnystä ja seurauksista.
1994
Monika Fagerholm: Ihanat naiset rannalla.
HY : Ihanan hömpähtävä tarina pikku pojan kokemuksista ja kehityksestä.
Sara Heinämaa ja Päivi Tapola (toim.): Shakespearen sisarpuolet. Naisellisia lukukokemuksia. Kääntöpiiri.
LR:
Niin, jospa Shakespearella olisi ollut sisar tai
sisarpuoli…Vaihtoehtoisia lukutottumuksia, näkökulmia ja
samaistuskohteita tarjoava kirja naisten kirjoittamiin teksteihin.
Eeva-Liisa Manner: Ikäviä kirjailijoita. Toimittanut Tuula Hökkä. TAI-teos.
LR:
Mannerin kirjoituksia mm. Helvi Juvosen, Maila Pylkkösen, Mirkka
Rekolan runoista sekä mittava valikoima kirja-arvosteluja Kafkasta,
William Blakeen ja Kawabataan. Hieno kirja Mannerista lukijana.
Pirkko Siltala: Haen sanojani kaukaa. Naiskirjailijan luovuus. Yliopistopaino 1993
LR:
Psykoanalyyttista näkemystä mm. Kirsi Kunnaksen, Eeva-Liisa Mannerin,
Helvi Hämäläisen, Eeva Kilven, Tyyni Tuulion kirjoituksiin.
1995
Aino Räty-Hämäläinen: Vuodet kuin kuiskauksia. WSOY 1995. Runoantologia. M
Hannele Koivunen: Madonna ja huora, Otava 1995.
LR:
Länsimaisen yhteiskunnan kahtiajakautunutta naiskuvaa ja naismyyttejä
tutkiva ja ravisteleva kirja. Ajankohtainen yhä edelleen.
Mirkka Rekola –Ulla Rantanen: Maa ilmaan heitetty. WSOY 1995.
LR: Runon ja kuvan vuoropuhelua, johon ei kyllästy.
1996
Aila Meriluoto: Vaarallista kokea, päiväkirja vuosilta 1953-75. WSOY 1996.
TR: Miten ihminen osaa olla näin rehellinen?
Kreetta Onkeli: Ilonen talo.
LR: Elämänmakuinen esikoisteos lapsen elämästä alkoholistiperheessä.
Irja Rane: Naurava neitsyt. WSOY 1996.
MK: Opiskeluajan tuttavia.
1997
Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi. WSOY 1997.
MK: Elokuvana kirjaa parempi.
Hannele Koivunen: Hiljainen tieto. Otava.
LR: Monitasoista, painavaa ja ilmavaa puhetta hiljaisuudesta.
Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo: Puiden kansa 1997 – 2014. Englanniksi Tree People.
LR: Hämeenlinnassakin taidenäyttelyn pitäneen kaksikon kirja ihmisille, jotka rakastavat puita ja metsiä.
Leena Lehtolainen: Kuolemanspiraali. Tammi. RI
Ulla-Lena Lundberg: Sade. Suom. Leena Vallisaari. Gummerus 1997.
MK :Lundbergin kieli ja kerrontatapa vangitsevat lukijansa.
Tiina Nopola (yhdessä Sinikka Nopolan kanssa): Risto Räppääjä .
HY: Valloittava tarina pikkupojan elämästä äidin ja ankaran tädin kanssa.
Maija-Riitta Ollila; Moraalin tuolla puolen. WSOY.
LR:
Olen päässyt kuuntelemaan Maija-Riitta Ollilaa muutaman kerran ja
tykästyin hänen tapaansa puhua. Tämä on painavaa puhetta moraalista.
Kaari Raivio; Suuren isän varjossa. Kirsti Gallen-Kallelan elämä. Otava 1997.
TR: Akselin Gallen-Kallelan elämää.
1998
Eeva Kilpi; Muistojen aika. Yhteisnide kirjoista; Talvisodan aika, Välirauha, ikävöinnin aika ja Jatkosodan aika. WSOY 1998
TRNämä ovat kirjallisuuden aatelia minulle!
Sirpa Kähkönen; Mustat morsiamet. Otava 1998. Kuopio-sarja alkoi tästä.
TR: Kuopio-sarja.
Marjatta Levanto teksti ja Julia Vuori kuvitus: Nykytaide suurin piirtein. Otava 1998.
LR:
”On kerrottava että nykytaide voi yllättää missä vain, ja jos ei ole
vapaa ja valpas voi jäädä paljon näkemättä.” Levanto Hannele Jäämeren
haastattelussa (Suomen Kuvalehti 20/1998) Taidekirja lapsille ja
kaikille uteliaille iästä riippumatta.
Heidi Liehu: Perhosten valtakunta. Manifesti viimeisestä tulevaisuudesta. Sphinx.
LR: Kiitetty ja parjattu kirja, jota yritän yhä uudelleen selata ja ymmärtää, toistaiseksi onnistumatta.
Pirkko Lindberg: Candida. Like 1998. MK
1999
Suvi Ahola: Iljan äidiksi. WSOY.
LR:
Päiväkirja pietarilaisesta lastenkodista adoptoidun 4-vuotiaan
cp-vammaisen Iljan ensimmäisestä vuodesta perheessään äidin kertomana.
Kristina Carlson: Maan ääreen.
HY : Elämän tärkeimmät kysymykset on saatu mahtumaan alle 200 sivuun.
Rakastan, rakastan, rakastan, Lahden runomaraton 1999.
MK: Lahjaksi haastattelusta.
Kirsti Simonsuuri: Akropolis. Tammi 1999.
LR: Tätä kirjaa lueskelin ennen ja jälkeen Torsti Lehtisen opastaman Ateenan Antiikin filosofia ja mytologia-matkan 2015.
2000
Lenita Airisto: Jatkoaika.
HY : Eläkeikä aloittaa uuden vaiheen elämässä, nauti!
Mirkka Rekola: Muistinavaruus. Kirjoituksia, puheenvuoroja 1959—1999. WSOY 2000.
LR: Mirkka Rekolan hyvää tekeviä pohdittuja kirjoituksia elämästä, runoudesta… Näihin voi palata yhä uudelleen.
Inkeri Sava– Helena Miettinen: Liljan kuva kutsuu. Atena 2000.
LR: Serkusten
koskettava ja voimaannuttava matka inkeriläisiin juuriinsa, äitiensä
kadonnen sisarpuolen Liljan tarinaan ja salaisuuksiin, mitkä elävät yhä
heissä.
2001
Laura Honkasalo: Sinun lapsesi eivät ole sinun.
HY: Ei lapsista saa väkipakolla kasvattamalla sittenkään kommunisteja.
Tuula Levo: Neiti Soldan. Otava 2001.
MK: Päivi Istalan ohjaamaa näytelmää varten.
Sinikka Vakimo: Paljon kokeva, vähän näkyvä. Tutkimus vanhaa naista koskevista
kulttuurisista käsityksistä ja vanhan naisen elämänkäytännöistä. SKS 2001.
LR: Rikasnäkökulmainen sukellus vanhojen naisten maailmaan ja merkitykseen Kalevalasta kaskuihin, mediasta omiin tarinoihin…
2002
Leena Lehtolainen: Kun luulit unohtaneesi .
HY: Dekkari, jossa menneisyyttään ei voi paeta eikö unohtaa.
Liksom Rosa: Reitari. WSOY 2002. 2010.
LR: Liksom tuntee Pohjoisensa ja osaa myös kuvata sen ihmisiä.
2003
Helena Anhava: Lakastumisen aika.
HY: Mikä on oikein ja mikä on väärin? Historiastako ihmiskunta muka oppisi jotain.
Ritva Haavikko: Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa. WSOY 2003.
LR: Lapsena ajoin rattailla setäni Polle-hevosen kanssa heinäpellolle. Hevonen
on minulle tärkeä eläin ja hahmo. Teos kertoo 250 taidekuvan, lähes 200
runon ja oman tekstinsä kautta hevosen ja ihmisen monivuosituhantisesta
yhteisestä matkasta.
Terttu Häkkinen: Uutisen rutistuksessa. 2003.
MK: Ensimmäisiä Hämeenlinnassa kohtaamiani naisia.
Rakel Liehu: Helene. WSOY 2003.
LR:
” Teos kertoo tinkimättömästä lahjakkuudesta, aistivoimaisesta
naisesta, salatun rakkauden kokemuksista. Ja avaa oven viimeisen huoneen
yksinäisyyteen, puhuttelevan paljaiden omakuvien luo.” (takakansi)
Liehun kiitetty ja moitittu teos, joka sai Runeberg-palkinnon 2004.
TR: Olisikohan
tämä ollut ensimmäinen fiktiivinen historiallinen elämäkertaromaani,
jossa puhutaan itse henkilön äänellä? Ainakin se on ensimmäinen, johon
minä ihastuin ja sen jälkeen on tullut monta hyvää. Pidin
kirjoitusotteesta kovasti. Oli helppo eläytyä Helenen elämään.
2004
Kaisa Häkkinen: Linnun nimi. Toimittaneet Kai Linnilä ja Sari Savikko. Teos 2004.
LR:
Hienosti kuvitettu teos Suomen kirjakielen linnunnimistön historiasta
esikirjallisesta ajasta koko maailman lintujen suomenkieliseen nimistöön
1992.
Sinikka Nopola: Se on myöhästä ny.
HY: Hyvänmielen äänikirja murteella.
Riitta Konttinen: Oma tie, Helene Schjerfbeckin elämä. Otava 2004. TR
Marjut Kähkönen: Ei kenenkään veli. Naiskirjallisuuden metaforat Helvi Hämäläisen
lyriikassa. SKS 2004.
LR: Kuka voi määritellä, mikä on merkittävää kirjallisuutta ja miten naiseus vaikuttaa näihin määrittelyihin?
Agneta Rahikainen: Johan Ludvig ja Fredrika Runeberg. SKS 2004.
MK: Runebergin päivänä 2018 tätä ei voi sivuuttaa.
Helena Sinervo: Runoilijan talossa. Tammi.
LR: Mannerin kirjeisiin perustuva romaani. Sai Finlandia-palkinnon.
Kyllikki Villa: Vanhan rouvan lokikirja. Like, 2004
TR: Lokikirjat, (Pakomatkalla, 2. Lokikirja ilmestyi 2007)
Hienoa, että joku on pitänyt tällaista päiväkirjaa, lakonista, mutta koukuttavaa.
2005
Tuulia Aho: Kuikansulka.
HY : Kuikansulka onkin tyttö, lasten fantasiakirja.
Leena Rantanen: Kirjeitä jonnekin. LIKE 2015.
LR: Pidän Rantasen tyylistä. Tässä hän kirjoittaa kuolleille; sanoittaa miksi toinen on hänelle merkittävä.
2006
Minna Hagner ja Teija Försti: Suffragettien sisaret. Naisasialiitto Unioni 2006.
MK: Paljon asiaa, mutta sekavasti kirjoitettu.
Anne Katarina Keskitalo; Tien päällä ja leirissä: matkanteon kokemuksesta taideteokseksi. Väitöskirja Lapin yliopisto, taiteiden tiedekunta. Lapin yliopistokustannus.
LR: Mitä kaikkea eläytyvällä kävelyllä voikaan löytää!
Kirsi Laurén; Suo – sisulla ja sydämellä. Suomalaisten suokokemukset ja –
kertomukset kulttuurisen luontosuhteen ilmentäjinä. SKS 2006.
LR: Tietopaketti suokokemuksia. Voi melkein tuntea lämpimän suon tuoksun, ihanan väkevän lemun!
Riikka Pulkkinen: Raja.
HY: Ei ole kevyitä sanoja eikä puolittaisia kohtaamisia.
2007
Sirke Happonen: Vilijonkka ikkunassa. Tove Janssonin muumiteosten kuva, sana ja liike. WSOY 2007.
LR:
Kirja opetti minua lukemaan Tove Janssonin kirjoja ja katsomaan hänen
piirroksiaan ja maalauksiaan sekä kirjojen kuvitusta uudella tavalla.
Luku ’Tanssiva muumilaakso: liike, kuva- ja muumikirjat’ oli
riemastuttava tällaiselle tanssia rakastavalle kirjatoukalle.
Laura Lähteenmäki: Marenkikeiju.
HY: Metsässä ei haittaa vaikka onkin läski ja lihava. Lastenkirja.
Kaija Mallat; Naiset rajalla. Kyöpeli, Nainen, Naara(s), Neitsyt, Morsian, Akka ja Ämmä Suomen paikannimissä. SKS.
LR:
Miksi paikoille on annettu naiseen viittaavia nimiä ja millaisia
merkityksiä, mytologiaa, tarinoita näillä sanoilla on ollut eri aikoina
ja eri murteissa.
Merete Mazzarella: Fredrika Charlotta - Kansallisrunoilijan vaimo. Suom. Raija Viitanen. Tammi 2007.
MK: Taattua Mazzarellaa!
2008
Anneli Kanto: Veriruusut. Gummerus 2008.
LR:
Kolmen nuoren naiskaartilaisen kohtaloita sisällissodan pyörteissä.
Loppupeleissä kukin joutuu kohtaamaan oman itsensä. Vavahduttava kirja.
Ellen Thesleff: Värien tanssi. 5.6.-31.8.2008 Taidekeskus Retretti. Retretti oy.
LR: Naisten toteuttama hieno näyttely ja -kirja Ellen Thesleffistä.
Marjo T. Nurminen: Tiedon tyttäret - oppineita eurooppalaisia naisia antiikista valistukseen. WSOY 2008.
MK: Tosi fiksuja naisia on ollut ennekin
Sofi Oksanen: Puhdistus. WSOY 2008.
HY: Siperiasta Viroon suvun kotipaikkaan. Naiskaupan uhriksi joutuneen elämä nivoutuu löytäjänsä elämään.
TR: Voisi toistaa edellisen tekstin eli Huh, rajua tekstiä, mutta kai elämä sitten tällaistakin on.
Miina Savolainen: Maailman ihanin tyttö. Blink Entertainment 2008.
LR:
Kymmenen nuoren lastenkodissa varttuneen nuoren naisen kasvutarina:
kuinka voi oppia katsomaan itseään lempeästi ja tulla näkyväksi,
voimautua.
Kyllikki Villa: Elämän korkea keskipäivä.
TR: Hienoa, että joku on pitänyt tällaista päiväkirjaa, lakonista, mutta koukuttavaa
2009
Kristina Carlson: Herra Darwinin puutarhuri. Otava 2009.
MK: Lukuretki outoon maailmaan.
Maritta Pohls ja Annika Latva-Äijö: Lotta Svärd - käytännön isänmaallisuutta. Otava 2009.
MK: Lukemisen kimmokkeena perinnöksi saatu ja näyttelyyn lahjoitettu lottapuku.