100-vuotias Eesti Naisliitt vaatii naisilta rohkeutta

Eesti Naisliit, sisarliittomme,täyttää tänä vuonna sata vuotta. Juhlansa kunniaksi se järjesti Tallinnassa 5.–6. maaliskuuta kaksi näyttävää tilaisuutta: vastaanoton Kadriorun taidemuseossa ja naisten kongressin Rahvusraamatukogussa. Molempiin osallistui runsaasti naisia ja muutama mieskin: vastaanotolle 160 naista, kongressiin 300. Myös Suomalainen Naisliitto ja Quin-Suomi oli kutsuttu juhliin.

Emäntinä vastaanotolla ja kongressissa olivat Eestin Naisliiton puheenjohtaja Mailis Alt ja kunniapuheenjohtaja Siiri Oviir.

Nainen, tee rohkeita päätöksiä, oli Eestin VIII Naisten kongressin sanoma. Se näkyi ohjelmassa, jonka pääaiheena oli lähisuhdeväkivalta. Keskusteluun osallistui asiantuntijoiden lisäksi nuori nainen, joka oli joutunut sitä kokemaan. Jos oli vaatinut rohkeutta irrottautua kahdesta välivaltaisesta suhteesta, vaati myös rohkeutta tulla kertomaan kokemuksista salin täyttävälle yleisölle.

Kongressi julkaisi laajan, kaksisivuisen ohjelman, jossa kerrotaan, miten Eestistä kehitetään naisille – ja myös miehille – parempi, tasa-arvoisempi yhteiskunta.On edistettävä itsemääräämisoikeutta ja sukupuolista tasa-arvoa suosivaa koulutusta. Perhearvot on nostettava kunniaan. Perheväkivallan uhrien oikeuksia on valvottava. Vammaisia on suojeltava. Tähän kaikkeen tarvitaan paitsi molempien sukupuolten myös hallituksen, kolmannen sektorin ja yrittäjien yhteistyötä. Ja tietysti strateginen suunnitelma, lainsäädäntöä ja rahaa.

Julistuksessa myös muistutettiin, että Eestissä naisia on puolet väestöstä. Heidän on uskallettava muuttaa yhteiskuntaa. Sanoin ja teoin.

Rohkeita tulevaisuuden päätöksiä sisarliittolaisille toivotti tervehdyksessään myös Suomalaisen Naisliiton puheenjohtaja Eva Tervonen Jyväskylästä. Hänen lisäkseen juhliin osallistuivat Helsingin yhdistyksen puheenjohtajaMerja Talkamo, Vilkemaan Stipendisäätiön puheenjohtaja Marja-Riitta Tervahauta Torniosta ja hallituksen jäsen Maija Kauppinen Hämeenlinnasta sekä Quin-Suomensihteeri Maila Hakala Helsingistä..

Naisliittolaiset tutustuivat myös Kumun kehuttuun näyttelyyn Emansipoituva nainen Viron ja Suomen taiteessa sekä upouuteen Valokuvataidekeskus Fotografiskaan. Kumun ja Ateneumin yhteisnäyttelyssä oli esillä runsas valikoima molempien maiden naistaitelijoiden töitä 1850-luvulta 1950-luvulle saakka, muun muassa Lydia Meinin, Aino Bachin, Helene Schjerfbeckin ja Ellen Thesleffin maalauksia.

Juhlavuotensa kunniaksi liitto julkaisi myös satavuotishistoriansa Eesti Naisliit 1920–2020, jonka olivat koonneet Aita Kivi ja Enno Tammer.Historia jakautuu kahteen jaksoon: alkukauteen, joka päättyi 1940, jolloin Baltian maat – Viro muiden mukana – miehitettiin ja Naisliit´n toiminta kiellettiin. Uudelleen se ”syntyi” vuonna 1989 Baltian maiden itsenäistyessä ja on kuluneen 30 vuoden aikana kasvanut nuoren puheenjohtajansa Mailis Altin sanoin ”tugevamaks, targemaks, teadlikumaks” eli vahvemmaksi, viisaammaksi, tietoisemmaksi.– Teksti: Maija Kauppinen.


 

Suomalainen Naisliitto 19.4.2020

< Syyskuu 2020 >
Ma Ti Ke To Pe La Su
31010203040506
07080910111213
14151617181920
21222324252627
28293001020304
05060708091011