Naisten osuus johtajista on noussut Suomessa ennätyskorkealle

Naisia on nyt Suomessa enemmän johtajina kuin OECD-maissa keskimäärin, käy ilmi EVAn Lasikattomittarista. Vuonna 2017 naisia oli johtavissa tehtävissä suomalaisissa yhtiöissä, hallinnossa ja järjestöissä 31,5 prosenttia. Naisten osuus kaikista johtajista on nyt 36,8 prosenttia.

Jos sukupuolten edustus on 40–60 prosentin välillä, voi todeta, että tasa-arvo toteutuu johtajaksi nousemisessa. Rakkaat länsinaapurimme ovat kivunneet 40 prosentin rajapyykin yli naisjohtajien osuudessa. Suomi tulee Ruotsin perässä, EVAn johtaja Emilia Kullas sanoo tiedotteessa.

Naisten eteneminen ylimpään johtoon pörssiyhtiöissä näyttäisi tapahtuvan ilman kiintiöitäkin. Norja otti Pohjoismaista käyttöön naiskiintiöt pörssiyhtiöiden hallituksissa vuonna 2006 ja Islanti seurasi vuonna 2013.

Odotetusti molemmissa maissa naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa nousi lakimuutoksen jälkeen lain edellyttämälle tasolle, mutta molemmissa maissa osuus on viime vuosina ollut laskusuunnassa. Sen sijaan Suomessa ja Ruotsissa 40 prosentin raja on lähestynyt tasaisesti ilman kiintiöitä.

Kiintiöitä tärkeämpää vaikuttaisi olevan se, kuinka naiset pääsevät etenemään urillaan ennen nousemista ylimpiin johtotehtäviin. Pörssiyhtiön hallitukseen ei ole asiaa ilman tukevaa kokemusta liiketoiminnan johtamisesta. Johtajaksi nousu edellyttää usein isoa työtuntimäärää viikossa. Jotta työn ja perheen voisi yhdistää, kotiin pitäisi palkata apua. Työn ankara verokiila osuu sekä kotiapua palkkaavaan että kotiaputyötä tarjoavaan naiseen, Kullas toteaa.

Tasa-arvon vauhdittaminen naisjohtajien osuudessa edellyttää Kullaksen mukaan verokiilan alentamista ja kotihoidontuen poistamista.

Hallituksen perhevapaauudistus hukkasi mahdollisuutensa parantaa tasa-arvoa. Uudistuksen myötä perhevapaa pitenee, mutta perheet saavat itse päättää, miten 13 kuukauden mittainen vapaa jaetaan. Näyttää siltä, että ilman pakkoa jatkossakin pienten lasten kanssa ovat kotona enimmäkseen äidit. Kotihoidontukeen hallitus ei uskaltanut koskea lainkaan, Kullas sanoo.

EVAn Lasikattomittari seuraa naisten aseman kehittymistä johtajissa, työvoimaan osallistumisessa ja koulutuksessa eri maissa. Lisäksi Lasikattomittariin päivitetään kotitalouksien lastenhoitoon käyttämät keskimääräiset menot sekä valtion äideille myöntämät palkalliset vapaat eri maissa.

Lähde: Evan tiedote 24.2.2021

 

25.2.2021

< Syyskuu 2021 >
Ma Ti Ke To Pe La Su
30310102030405
06070809101112
13141516171819
20212223242526
27282930010203
04050607080910
  • Pienoiselämäkertojen kirjoittaminen jatkuu ja kaikki julkaisut tallennetaan SKS:n arkistoon.

  • Kuin satakielten laulu on Naisliiton Helsingin Osaston 100-vuotisjuhlakirja, jonka nimi saa lukijan vilkaisemaan teoksen sisältöä ja kiinnostumaan naisliikkeen historiasta ikään kuin vahingossa.

  • Kiitos tämän antologian ilmestymisestä kuuluu koululaisille, jotka innostuivat kirjoittamaan sukunsa naisista.