Minna-palkinnon saajat ja palkintokriteerit

Minna-palkitut: Kaisa Tammi vasemmalla ja Riitta Vesala oikealla

Suomalainen Naisliitto ry:n juhla- ja kokousviikonloppu Vaasassa 7.-8.10.2023

Suomalainen Naisliitto jakoi nyt kolmannen kerran Minna-palkinnon. Palkinnot jaettiin Minna Canth -seminaarin yhteydessä, joka järjestettiin Vaasan kaupungintalolla 8.10.2023. Seminaari oli samalla myös Vaasan Suomalaisen Naisklubin 105-vuotisjuhla sekä osa Suomalaisen Naisliiton 115-vuotisjuhlintaa.

Palkinto jaettiin kahdelle suomalaiselle naiselle heidän elämäntyöstään vaikeassa asemassa olevien naisten yhdenvertaisuuden lisäämiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi. Palkinnon saivat terveydenhoitaja, geronomi YAMK Riitta Vesala Oulustaja psykologi, Hämeenlinnan Rikosseuraamuskeskuksen johtaja Kaisa Tammi Hämeenlinnasta.  

Riitta Vesala on pitkäjänteisesti tehnyt tuloksellista kehittämistyötä ikäihmisten arjen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Hän on työskennellyt yhteistyössä, verkostoituen ja kuunnellen ammattilaisia ja ikäihmisiä itseään. Hän on työskennellyt Juuri-hankkeessa, Kotiväki-hankkeessa ja Löydetään yhdessä! -hankkeessa, sekä välittänyt monin tavoin kehittämishankkeissa saatua tietoa ja osaamista laajasti eteenpäin. Työnsä ohessa hän on koulutuksen ja tutkimuksen kautta syventänyt ammattitaitoaan. Hän toimii myös Naisten Linjan vapaaehtoisena päivystäjänä auttavassa puhelimessa

Kaisa Tammi on työskennellyt vuodesta 1995 alkaen vankien ja erityisesti naisvankien ja heidän lastensa tilanteen parantamiseksi. Uransa alussa hän toimi Pelson vankilassa Vaalassa psykologina ja vankilan apulaisjohtajana.  Vuonna 2000 Kaisa Tammi valittiin Vanajan avovankilan osastonjohtajaksi ja myöhemmin sen johtajaksi. Koska vankilassa oli tuolloin myös äitejä lapsineen, Kaisa Tammi nosti esiin huolensa lasten asemasta vankilassa, ja vankilan äiti-lapsiosastoa alettiin kehittää lapsen etu edellä. Vankilaan perustettiin vuonna 2010 perheosasto, jonka tehtävänä on tukea ja ohjata vankeja vanhemmuudessa. Uudistus oli innovatiivinen ja sai paljon myös kansainvälistä huomiota. Kaisa Tammen aloitteesta Rikosseuraamuslaitos alkoi parantaa naisvankien oloja. Naisvankien terveydellisiin ongelmiin etsitään ratkaisuja ja heitä ohjataan ammatilliseen koulutukseen. Koulutus on tuonut vangeille itseluottamusta, vähentänyt paluuta rikoskierteeseen ja mahdollistanut naisvankien lapsille tilaisuuden oikeaan lapsuuteen ja eheämpään aikuisuuteen. Kaisa Tammi on kirjoittanut kokemuksistaan kirjan ”Naisvankilan pomo”. Hän on myös aktiivisesti jakanut kokemuksiaan naisvankien aseman parantamisesta ja sen vaikutuksesta heidän tulevaisuuteensa.

Minna-palkinto
Suomalainen Naisliitto ry:n vuonna 2019 perustama ja Opetusneuvos Hilja Vilkemaan Stipendisäätiön rahoittama Minna-palkinto jaetaan joka toinen vuosi naiselle tai naisryhmälle, joka Minna Canthin tavoin edistää tasa-arvoa ajankohtaisilla teoillaan, tutkimuksillaan tai taiteellaan. Jokaiselle palkintokaudelle Suomalainen Naisliitto määrittelee omat palkintokriteerit ja asettaa palkintotyöryhmän.

Minna-palkintokriteerit 2023
Palkinnon saajana on yksittäinen henkilö, ryhmä tai organisaatio, jonka toiminta tai aikaansaannos perustellusti täyttää jomman kumman alla olevista kriteereistä

1)   Kriteeri
valtakunnallinen tai alueellinen innovaatio, aloite tai teko, joka helpottaa ikäihmisen
arjen sujuvuutta 

tai
2)   Kriteeri
on valtakunnallinen tai alueellinen innovaatio, aloite tai teko, joka edistää tyttöjen/naisten yhteiskunnallista osallistumista

  


9.10.2023

  • Pienoiselämäkertojen kirjoittaminen jatkuu ja kaikki julkaisut tallennetaan SKS:n arkistoon.

  • Suomalaisen Naisliiton Helsingin yhdistys ry
    toimisto@naisliittohelsinki.fi

  • Video: Digitukiräppitanssi
    - klikkaa kuvaa

  • Video: Digituki - Koska sitä tulee?
    - klikkaa kuvaa

  • Oi niitä aikoja - kun naiset murtavat lasikattoja on Naisliiton 115-vuotisjuhlavuoden julkaisu. Kirja sisältää 28 naisen kiinnostavan työelämäkerran eri ammattialoilta.

  • Kuin satakielten laulu on Naisliiton Helsingin Osaston 100-vuotisjuhlakirja, jonka nimi saa lukijan vilkaisemaan teoksen sisältöä ja kiinnostumaan naisliikkeen historiasta ikään kuin vahingossa.